usein kysytyt kysymykset sijaisvanhemmuudesta

Usein kysytyt kysymykset

Olemme koostaneet alle usein kysyttyjä kysymyksiä sijaisvanhemmuudesta SOS-Lapsikylässä. Vastaukset aukeavat kysymystä painamalla.

Jos haluat kysyä jotain muuta sijaisvanhemmuuteen liittyvää, voit pyytää yhteydenottoa oheisella lomakkeella tai lähettää sähköpostia sanna.valimaki@sos-lapsikyla.fi 

 

  • Voinko toimia sijaisvanhempana omassa kodissani?

    SOS-Lapsikylässä voi toimia sijaisvanhempana joko SOS-Lapsikylän asunnossa tai omassa kodissaan. Koska SOS-Lapsikylä haluaa tarjota sijaisperheille vahvaa tukea, kodin on sijaittava riittävän lähellä SOS-Lapsikylän toimipistettä, jotta tuen antaminen onnistuu.

    Ota yhteyttä ja kysy lisää.

  • Paljonko maksan vuokraa sijaisvanhempana SOS-Lapsikylän asunnosta?

    Vuokra määräytyy asunnon koon, sijainnin ja perhekoon mukaan.

    Sijaisvanhemmat maksavat täyttä neliövuokraa omassa ja perheenjäsentensä käytössä olevista tiloista. Henkilömäärän mukaan jyvitettyä vuokraa maksetaan yhteisessä käytössä olevista neliöistä. Sijoitettujen lasten asumiskustannukset maksaa SOS-lapsikyläsäätiö.

    Vuokran määräytymisessä noudatetaan verottajan ohjeita. 

  • Mikä on PRIDE-valmennus?

    Perhehoitajaksi ryhtyvän on oikeus saada valmennusta tehtävään. Lapsikylässä perheet valmennetaan PRIDE-valmennuksen avulla. PRIDE on sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ryhmämuotoinen valmennus. Sen aikana saa tietoa sijaisvanhemmuudesta ja voi miettiä yhdessä kouluttajien kanssa omaa halukkuuttaan ja valmiuksiaan ryhtyä tehtävään.

    PRIDE muodostuu sanoista:

    P = Parents´= vanhempien

    R = Resources for = voimavara johonkin eli

    I = Information = tietoon

    D = Development = kehittymiseen

    E = Education = oppimiseen

    PRIDE sisältää yhdeksän teemallista ryhmätapaamista ja kirjallisia kotitehtäviä, joiden avulla voi arvioida omien elämänkokemusten vaikutuksia mahdolliseen sijaisvanhempana toimimiseen. PRIDE-kouluttajina toimivat kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. PRIDE-valmennus kestää useamman kuukauden.

    Lisätietoa valmennuksesta löydät sijaisvanhemmuuden infopaketista.Tilaa infopaketti sivulla olevan lomakkeen kautta.​​​​​​​

  • Kuinka monta lasta sijaisperheessä voi olla?

    Sijaisperheessä voi olla enintään neljä sijoitettua lasta. Tähän lasketaan mukaan perheen omat, alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä hoitoa vaativat lapset.

    Mikäli perheessä on kaksi lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa aikuista, sijaisperheessä voi olla yhteensä kuusi lasta. Tällöin toisella sijaisvanhemmalla on oltava soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

  • Voiko sijaisvanhemmalla olla omia lapsia?

    Omat lapset eivät ole este sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle. Omat alle kouluikäiset lapset vaikuttavat kuitenkin siihen, kuinka monta sijoitettua lasta perheessä voi olla (ks. Kuinka monta lasta sijaisperheessä voi olla?).

  • Minkälaista korvausta sijaisvanhemmalle maksetaan?

    Perhehoitajille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä käynnistämiskorvaus. Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on korvaus perhehoitajan lapsen hoitoon käyttämästä ajasta.

    Kulukorvaus kattaa lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Niitä ovat esimerkiksi asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat menot. Myös tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset sekä lapselle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat katetaan kulukorvauksesta.

    Käynnistämiskorvauksella korvataan hoidon käynnistämisestä aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnistämiskorvauksella voidaan hankkia esimerkiksi hoito- ja harrastusvälineitä, vaatteita, kalusteita sekä tehdä perhehoidon kannalta välttämättömiä asunnonmuutostöitä.

  • Saavatko syntymävanhemmat pitää yhteyttä sijoitettuun lapseensa?

    Sijoitetulla lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin hänelle läheisiin ihmisiin. Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin rajoittaa muun muassa silloin, kun siitä aiheutuu vaaraa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle tai rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta muuten välttämätöntä.

    On tärkeää ja lapsen edun mukaista pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön sijoitetun lapsen läheisten kanssa. Kun yhteistyö sujuu hyvin, lapsi voi keskittyä omaan kasvuunsa ja kehitykseensä tarvitsematta kantaa huolta siitä, miten hänen syntymä- ja sijaisvanhempansa tulevat toimeen keskenään.

  • Mitä jos sijaisvanhemmuus ei sovikaan minulle?

    SOS-Lapsikylän järjestämä PRIDE-valmennus auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja halua toimia sijaisvanhempana.

    Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa mutta tuntuu liian suurelta haasteelta, kannattaa harkita ryhtymistä tukiperheeksi.

  • Missä sijaisvanhempia tarvitaan tällä hetkellä?

    SOS-Lapsikylä etsii jatkuvasti uusia sijaisvanhempia ympäri Suomea. Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemman tehtävästä, voit ottaa yhteyttä sinua kiinnostavaan tai lähimpänä olevaan toimipisteeseen, pyytää yhteydenottoa sivulta löytyvällä lomakkeella tai lähettää sähköpostia sanna.valimaki@sos-lapsikyla.fi.

    Sijaisvanhempia haetaan tällä hetkellä erityisesti uusiin lapsikyliin: Vantaan Kivistöön ja Espoon Niittykumpuun, Kuopion Saaristokaupunkiin, Tampereen Vuorekseen ja Kaarinaan.

    Uusiin lapsikyliin on rakennettu sijaisperhetoimintaan sopivia isoja asuntoja, jotka mahdollistavat usean lapsen sijoituksen sijaisperheeseen. SOS-Lapsikylän asunnoissa on mahdollista ryhtyä päätoimisesti sijaisvanhemmaksi ja keskittyä sijaisvanhemman tehtävään.

  • Mitkä ovat sijaisvanhemman lakisääteiset oikeudet ja velvollisuudet?

    Sijaisvanhemmalla on oikeus saada valmennus tehtäväänsä. Lisäksi hänen pitää saada tukea, koulutusta ja työnohjausta hoito- ja kasvatustehtävässään. Sijaisvanhemmalla on myös oikeus korvauksiin (hoitopalkkio, kulukorvaus) ja tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä asioissa. Sijaisvanhemmalle on lisäksi tarjottava säännöllisesti mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen

    Sijaisvanhempi sitoutuu turvaamaan lapselle hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä huolenpitoa ja valvontaa. Hän myös tukee lapsen ja hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa. Sijaisvanhempi tekee yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja SOS-Lapsikylän kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

    Sijaisvanhemmalla on lapsen ja hänen vanhempiensa tietojen salassapitovelvollisuus. Mikäli olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, sijaisvanhemman velvollisuus on ilmoittaa niistä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja SOS-Lapsikylään.

  • Mikä ero on perhehoitajalla ja sijaisvanhemmalla?

    Perhehoitolaki tuntee sanan perhehoitaja, mutta arkikielessä puhutaan lapsen tai nuoren sijaisvanhemmasta/sijaisperheestä. Sijaisvanhempi on lapsen tai nuoren perhehoitaja.

Kiinnostaako sijaisvanhemmuus?

Täyttämällä ja lähettämällä tämän lomakkeen suostun, että henkilötietojani käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti